Mediatulva - MULVA?

Luovuimme televisiosta lopullisesti jokin aika sitten. Aluksi ajatus tuntui oudolta, mutta totutteluvaiheen jälkeen televisioton elämä on oikeastaan hyvin, hyvin vapauttavaa. Aikaa jää paljon enemmän kaikkeen muuhun, vaikka lukemiseen tai sitten ihan internetissä joutosurffailuun (siihen “netissä roikkumiseen”). Ne vähät kerrat kun televisiosta tulee jotain todella mielenkiintoista ohjelmaa, eivät jää harmittamaan, elokuvia voi lainata tai ostaa ja samoin vaikka televisiosarjojen kokonaisia tuotantokausia. Tuntuu siltä kuin aikaan ja paikkaan sidottu ohjelmavirta alkaisi olla menneisyyden median kuolonkorinaa.

Mitä televisiossa vihasin. Töllötin yömyöhään kaikkea turhaa, vain siksi koska ei saanut nukutuksi ja halusi jotain ajanvietettä, samalla työasiat kärsivät ja roskan tuijottaminen ei todellakaan ruokkinut mielikuvitusta. Tositelevisio on kammottavaa roskaa, suomalaiset viihdeohjelmat ovat silkkaa kidutusta, suurin osa amerikkalaisista sarjoista (HBO:n tarjontaa ja muutamia muita poikkeuksia lukuunottamatta) ovat mitäänsanomattoman keskinkertaista aivokäyrän lamauttavaa moskaa.

Iso osa elokuvista on b-luokkaa tai jopa c-luokkaa, täydellistä ajanhaaskausta. Uutisissa ovat samat naamat ja pääpiirteittäin samat uutiset illasta toiseen, Vanhanen sitä ja Katainen tätä… ketä kiinnostaa. Politiikan toimittajat eivät osaa edes laittaa poliitikkoja ahtaalle, netistä löytää jo tuoreltaan paljon mielenkiintoisempaa jälkilöylyä ajankohtaisista uutisaiheista.

Television paras funktio on sen lamauttavassa vaikutuksessa, aivot narikkaan. Saman voi tarjota puolen tunnin sessio Youtubessa, paljon viihdyttävämmin ja interaktiivisesti. Uutiset voi katsoa Yle Areenalta, samoin kaverien Facebookissa vinkkaamat ajankohtaisohjelmat.

Mitä tuli television tilalle? Aamuisin radio, iltaisin kirjat ja itseopiskelu uusien mielenkiintoisten aiheiden (esim. ulkomaan kielet) parissa. Kaikille televisioton elämä ei varmaankaan sovi, minulle tai meille se näyttäisi sopivan vallan mainiosti. Suosittelen kokeilemaan, vierotusoireiden pahentuessa voit aina palata takaisin vanhaan “systeemiin” ja tuhlata elämäsi aivottoman viihderoskan parissa.

ps. Mistä sain innoituksen tähän kirjoitukseen? Tästä artikkelista, tajusin sitä lukiessani että minulle on jokseenkin samantekevää mitä kohderyhmiä Yle haluaa omassa ohjelmatarjonnassaan palvella, en enää katso Ylen kanavia, joten ei kiinnosta. Eläköön televisioton vapaus.

Aiheeseen liittyviä linkkejä (löytyisikö suomalaisia linkkejä?):

http://www.screentime.org/
http://www.turnoffyourtv.com/
http://www.trashyourtv.com/
http://www.facebook.com/#!/pages/NO-TV/89427212024 - NO TV.
http://www.youtube.com/watch?v=5yGJGTjV2WE - The Simpsons - No Tv and No Beer.

Hallitus myönsi kaksi lupaa ydinreaktoreiden rakentamiseen, luvat myönnettiin Fennovoimalle ja TVO:lle.

Ydinvoiman puolestapuhujien argumentteina on ollut energiaomavaraisuuden lisääminen ja sähkön hinta. Ydinvoimasta on tullut yhtäkkiä “turvallinen” ja “vihreä” vaihtoehto. Samalla vihreille sataa risuja (risupaketista?) hallituksen mukana roikkumisesta, rakennettiin uusia reaktoreita lopulta kaksi tai kaksikymmentä kappaletta.

Ydinvoiman lisärakentaminen sotii myös Himasen tulevaisuusraporttia vastaan, ministerimme tosin ovat tunnetusti huonomuistisia. Suomella olisi nyt tuhannen taalan paikka brändätä itsensä maailmalle uusiutuvan energian teknomaana, vaan ei kelpaa, rakennetaan mieluummin lisää ydinvoimaa.

Koska ydinvoima on niin turvallista, eikö järkevintä olisi sijoittaa uudet reaktorit Uudellemaalle tai miksei samantien Helsingin ydinkeskustaan? Vapaita tontteja löytyy riittämiin, vaikka meren ääreltä.

Kuka lopulta päättää uusista ydinvoimaloista? Vaalirahakohussa marinoidut nykyiset kansanedustajamme. Lopulta jälkipolvet siivoavat meidän ydinvoimasotkumme. Hauskoja ja nautinnollisia hetkiä sähköntuhlaamisen parissa! Hurlumhei!

YLE: Uudet voimalat Olkiluotoon ja Pyhäjoelle tai Simoon

HS: Hallitus myönsi luvat kahdelle uudelle ydinvoimalalle

MOT: Ydinvoimaa ostamassa

Idea tähän Facebook-ryhmään alkoi muhimaan kun luin Antti Kaikkosen asettuvan ehdokkaaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleihin.

Keskustan Uudenmaan piiri asetti kokouksessaan myös 23 kansanedustajaehdokasta kevään 2011 eduskuntavaaleihin.

Istuvista kansanedustajista jatkokautta havittelevat ainakin pääministeri Matti Vanhanen, ympäristöministeri Paula Lehtomäki ja piirin puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

HS: Jarmo Korhonen saa haastajia keskustan puoluesihteeriksi

Minusta olisi todella surullista ja turhauttavaa jos Kaikkosen kaltainen henkilö valittaisiin takaisin eduskuntaan. Sama koskee tietenkin ketä tahansa muuta vaalirahoitusjupakassa ryvettynyttä kansanedustajaa ja ministeriä, lista on pitkä. Voimmeko tehdä asian hyväksi mitään?

Ehkä emme, ehkä voimme. Ainakin mitä voi tehdä on keskustella ihmisten kanssa, keskusteleminen ei maksa mitään. Herätellään keskustelua kotona, kouluissa, työpaikoilla, kahviloissa, kuppiloissa jne. Ehkä voimme mennä tästä vielä pidemmälle, kampanjoida asian puolesta. Miten? Sitä ihmiset voivat vapaasti ideoida yhdessä vasta perustetussa Facebook-ryhmässä.

Yksi kantava ajatus on avoimesta ja läpinäkyvästä toiminnasta, siksi suunnitelmien ja strategioiden luominen voi tapahtua sosiaalisessa mediassa ja kuka tahansa voi osallistua mukaan. Pallo on heitetty, katsotaan mitä tapahtuu:

www.vallanvaihtajaiset.net

Projektille tulevat “oikeat” verkkosivut myöhemmin, tällä hetkellä domain ohjautuu Facebook-ryhmään. Sanaa on kuitenkin helpompi levittää (irc, mese, chat, keskustelupalstat, blogit, twitter jne.) eteenpäin kun helposti muistettava verkko-osoite on jo valmiiksi olemassa.

Sunnuntai-iltana tuoreessa Facebook-ryhmässä oli liittyneenä noin 30 henkilöä, katsotaan miten tilanne etenee ensi viikon aikana. Olennaista ei oikeastaan ole ihmisten lukumäärä, vaan aktiivisten ihmisten osuus ryhmässä.

Näin lauantai-iltapäivän ratoksi postiluukusta tipahti mainos, satuin kuulemaan kuinka varovaisesti postiluukusta työnnettiin jotakin sisälle, ihan kuin tietoisena siitä että ollaan tekemässä jotakin väärää. Meillä siis lukee postiluukussa “ei mainoksia”, asumme kerrostalossa. Mainos oli ns. yleiseen jakeluun eli sitä ei oltu osoitettu kenenkään nimelle.

Eniroa (ja/tai heidän mainospostinsa jakajia) ei siis kiinnosta kunnioittaa yksityisten kotitalouksien mainoskieltoa. Hyvä niin, minullakaan ei ole (enää) kiinnostusta käyttää Eniron palveluja. Kiinnostuksemme on molemminpuolisen epäkunnioittavaa, olemme siis tasoissa ja sangen tyytyväisiä vallitsevaan välinpitämättömyyden tasapainoon.

Jos sinulle tuli Eniron mainospostia mainoskiellosta huolimatta, kehoitan toimimaan samoin. Näytetään näille mainoskieltoa halveksuville “eniroille” närhen munat.