Tagi ‘hs.fi’

Milloin Ulkoministeriöllä on oma Twitter-profiili?

30. Huhtikuuta 2009 10:32

Verkkohesarista löytyi juttu Suomen ensimmäisestä Twitter-kurssista. Kurssi oli räätälöity lähinnä yritysnäkökulmasta, mutta jostakin on aloitettava. :)

Kommenttiosiosta löytyy jutun mielenkiintoisin anti, ainakin itseäni kiinnostaa mitä mieltä (tavalliset) ihmiset ylipäänsä ovat Twitteristä ja mikrobloggauksesta.

nimimerkki gnc: En ole näistä kirjoituksista saanut aihetta kiinnostua kyseisestä. palvelusta. Vaikuttaa tv-chattien kaltaiselta ajantapolta, joka on harppaus taaksepäin ircistä.

:D

Yksi hyvä idea hesarin jutusta:

“Twitter olisi hyvä viranomaisviestintään. Se on usein hidasta, mutta Twitter on nopea väylä”, toimitusjohtaja Esa Blomberg Blomberg Consulting -yrityksestä pohtii.

Niinpä. Sikainfluenssa-tiedotuksessa amerikkalaiset viranomaiset (esim. CDC ) käyttävät myös Twitteriä tiedotuksessa. Milloin esim. Suomen Ulkoministeriöllä on oma Twitter-profiili? Sikainfluenssan levitessä UM voisi jakaa tuoreita matkustustiedotteita Twitterin välityksellä.

Lue juttu hs.fi:stä.

Vastaavia aiheita:

Hakkereita vai krakkereita?

20. Tammikuuta 2009 21:52

Obaman virkaanastujaisten sivutuotteena…

Barack Obaman virkaanastujaiset ovat herättäneet myös tietokonerikolliset toimintaan. Tietoturvayhtiö Panda Securityn mukaan hakkerit ovat perustaneet kymmeniä uutissivuiksi naamioituja nettisivustoja viruksia levittämään.

hs.fi

Wikipedia…

Hakkeri (engl. hacker) tarkoittaa ohjelmoijaa tai edistynyttä tietotekniikan tai verkon käyttäjää. Termi voidaan sekoittaa tietojärjestelmiin murtautujaan eli krakkeriin. Krakkeri (engl. cracker) tarkoittaa tietojärjestelmiin murtautujaa tai sellaista henkilöä, joka murtaa kopiosuojattujen ohjelmien suojauksia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakkeri

Olisiko liikaa pyydetty jos myös kotimainen media siirtyisi käyttämään Krakkeri-termiä Hakkerin sijasta?

Linus Torvalds on hakkeri, ei krakkeri. Sekavaa? Niin minunkin mielestäni. Kuvaavaa on ettei HS julkaissut kritiikkiäni esim. kyseisen jutun yhteydessä käytetystä termistöstä.

Vastaavia aiheita:

HS.fi sai uuden kuosin.

13. Joulukuuta 2008 20:20

Ajoitus sattui aika sopivasti YLE.fi uudistuksen yhteyteen, tosin jälkimmäisessä muutokset olivat huomattavasti pienempiä, lähinnä niistä jäi mieleen ämppärimäinen tuoreimmat uutiset osio ja uutisaiheiden kommentoitavuuden laajeneminen.

Hesarin uusien sivujen merkittävämpänä uudistuksena mainitaan kulttuuriarvioiden ilmainen lukuoikeus ja arvioiden kommentointimahdollisuus. HS.fi menee siis samalle linjalle uusisuomi.fi:n kanssa. Hyvä jos taiteesta syntyy keskustelua.

Jos ajattelee Helsingin Sanomien verkkosivujen ja esim. NYT-liitteen trendiä, yksi selkein uudistus on ‘Viihde’ kategorian näkyvä sijoittuminen ylänavigointipalkissa. Samalla sivuilta paljastuu myös bugi, yläosan mainosbanneri on unohtunut (?) pois viihdekategoriasta. Tämä aiheuttaa navigointipalkin ylös-alas hyppelyn eri kategorioiden välillä selailtaessa.

Ainakin rullailtavaa riittää hesarin uudessa verkkoversiossa. Eniten hämmennystä herättää keskusteluosion jääminen entisen kaltaiseksi. Olisi kuvitellut että edes viimeistään nyt nimimerkkien rekisteröinti olisi otettu käyttöön, varsinkin kun aiheesta on muutenkin ollut julkisuudessa paljon puhetta. Keskusteluosio on jopa huonompi kuin aiemmin, mikä on ihan kunnioitettava saavutus. Kun Suomessa on kymmeniä, jopa satoja hyvin toimivia keskustelupalstoja, jotenkin kuvittelisi että Suomen suurin päivälehti kykenisi saamaan oman keskusteluosionsa edes siedettävälle tasolle.

Jotenkin tuntuu että tuoreimpien uutisten lukeminen siirtyy yhä enemmän RSS-syötteiden selailemiseen. Sinänsä HS.fi sivujen uudistus ei ehkä ole niin merkittävä kuin äkkiseltään luulisi. Ehkä lukijoille vääntyy rautalangasta viimeistään nyt ero verkkosivujen ja painetun lehden välillä, verkkoversio on selkeästi keskustelua, viihdettä ja lukijoiden itsensä luomaa sisältöä varten, kun painettu lehti on asiapainotteisempaa journalismia. Suomalaisista verkkolehdistä oma suosikkini on asiapainotteisempi ja näkökulmiltaan raikkaampi uusisuomi.fi, hesarin verkkoversion ehkä mielenkiintoisinta antia ovat verkkokeskustelut, nousevana mustana hevosena Aamulehti.

Ja kyllä, otsikoksi olisi ollut kiva laittaa ‘Keisarin uudet vaatteet‘, mutta säästettäköön se johonkin makoisampaan kertaan.

Vastaavia aiheita:

Kuuluuko kouluampuja itsenäisyyspäivään?

6. Joulukuuta 2008 13:54

Helsingin Sanomilta oli rohkea veto muistuttaa Jokelan koulusurmista itsenäisyyspäivänä. Itselleni tulee lehti tilattuna ja nähdessäni Auvisesta kertovan jutun puffin etusivun alareunassa, tunteeni olivat aika ristiriitaiset. Onko koulusurmaaja ja hänen nettielämänsä rakkaussuhteineen sopiva puheenaihe itsenäisyyspäivälle?

Sanomalehden lukaistuani päätin kuitenkin lukea Kuukausiliitteen tarinan Auvisen nettirakkauksista. Mielestäni juttu oli hyvin kirjoitettu. Se imaisi mukanaan, sisältö oli modernia, asiallista ja onnistui edes jollain tasolla valottamaan reaalimaailman ja nettimaailman välisiä eroja ja rajapintoja.

Kuukausiliitteen juttu kertoo Auvisen kolmesta erilaisesta naistuttavuudesta internetissä. Miehensä hakkaamalle ja raiskaamalle englantilaiselle naiselle Auvisesta tuli rohkeuden esikuva. Ulkomaalaiseen äärioikeistolaisia arvoja ihailleeseen ja pienen nettiyhteisön fanittamaan nettiprinsessaan, Auviselle oli todellinen rakkaussuhde, ylä- ja alamäkineen ja mustasukkaisuuskohtauksineen. Suomalainen ikätoveri oli Columbinen koulusurmaajien ihailija IRC-galleriasta, tavallinen suomalainen tyttö, jonka elämälle ei oltu annettu niitä kaikista parhaimpia rakennuspalikoita.

Auvinen eli teinivuodet ilman todellisen elämän ystäviä. Hän kehitti itselleeen rajattoman maailman internettiin, netissä hän oli jotain, pienen yhteisön ihailema älykäs keskustelija. Monille nettikulttuuriin perehtymättömättömille ihmisille, varsinkin vanhemmille, Kuukausiliitteen juttu saattaa avata ymmärtämään jotain uutta nuorten todellisuuksien kerrostumista. Netissä nuorilla ja tietysti vanhemmillakin ihmisillä voi olla todellinen toinen elämä, pikaviestimen toisessa päässä on todellinen ihminen, ainoastaan viestintävälineet ja tapa osoittaa tunteita ovat erilaiset. Rakkauden kieli muuttuu, mutta inhimilliset peruselementit eivät katoa mihinkään.

Tunteet ovat inhimillisyyden merkki, Kuukausiliitteen muodostaman henkilökuvan perusteella myös Pekka-Eric Auvinen oli inhimillinen, tunteva ihminen. Ei Jokelan surman jälkeinen tiedotusvälineiden muovaama, etäällä internetin Mikä-Mikä-Maassa asustava tunteeton, yhteiskunnan ulkopuolinen yli-ihminen. Suomalaisten on hyvä muistaa tämä vaikeasti hyväksyttävissä oleva tosiasia, erityisesti itsenäisyyspäivänä.

hs.fi.

Vastaavia aiheita:

Tilaa Mulva blogilistalta | Tilaa RSS-syöte


Tilaa RSS-syöte

eXTReMe Tracker

Mulvan yhteistyökumppanit:
TradeDoubler
Google
Amazon.com
Enhanced with Snapshots